torstai 20. kesäkuuta 2013

Elokuvaa!

Tämä kortti on pitänyt laittaa tänne jo kauan aikaa sitten, mutta vaiheeseen on jäänyt... Tämä "kortti" onnistui nimittäin varsin kivasti! Kortin saaja on nimittäin iso elokuvien ystävä ja elokuva-aiheisesta blogistakin on ollut puhetta. Siksipä kortti oli oikeastaan kuori, jonka sisälle oli tervehdyksen lisäksi kasattu blogia varten pieni pino mahdollisia blogipostausaiheita.

Mulla sattui olemaan kuorta varten kaksi justiinsa sopivan kokoista ja näköistä (minusta tuo kuosi näyttää vähän filmiltä, eikä teksti "memories"kaan niin kaukana aiheesta ole) paperia, jotka Emmi aikanaan lähetti Norjasta. Kun idean sain, niin tiesin heti, mitä paperia käytän.


Siinä ei paljoa hukkapalaa syntynyt, kun toisesta lähti vähän sivu- ja alareunoista ja toisesta oikeastaan vain alakulmat. Tuollaisen kolon vielä tein ajatuksena, että terveiset olisi helpompi ottaa sisältä pois, mutta kyllä ne olisi helposti saanut ilmankin. Muottina käytin liimapuikkoa.


Elokuvista tulee tietysti mieleen klaffi, jollaisen päätin väkertää kuoren päälle. Halusin klaffista "klikattavan" eli liikkuvan (no ymmärrätte tuolla myöhemmin), joten toteutusta piti miettiä hetki. Toteutus oli kuitenkin aika helppo tehdä, kun jakoi klaffitaulun kahteen yhtä leveään, eri korkuiseen osaan: siihen klikattavaan osaan ja siihen kirjoitettavaan osaan.

Klikkausosaan piirsin leikkaus- ja väritysrajat (väritin muuten korjauslakalla, toimii!) seuraavaan tapaan.


Alaosa klikkausosasta liimattiin kiinni klaffinkirjoitustauluun ja yläosa sai lerpattaa tossa päällä. Koska klaffi liimattiin kuoreen, niin ei ollut niin väliä ettei pahvi ollut kovin tukevaa. Jos tekee klaffitaulusta pelkästään kortin niin kannattaa vähän pohtia miten tästä tekisi tarpeeksi tukevan, ehkä liimaamalla osat paksummalle pahville?

Tosin sitten tuota klikkausosan kiinnitystä ei voi tehdä samaan tapaan kuin tässä. Kiinnitin sen tosiaan haaraniitillä enkä tajunnut, että ainakaan tuollaisella mutkalla se ei avaudu ihan saumattomasti. Pitäisi varmaan olla täysin pyöreä tuo liitososa? Tässä se ei nyt kuitenkaan niin paljoa haitannut, sillä pahvi oli ohutta ja meni helposti tuosta toisen pahvin ylitse klikkausosaa avatessa.


Lopulta sitten vain kirjoitusosaan tiedot, joita koitin yhdistellä oikeista klaffitiedoista ja synttäritiedoista.



Ja lopuksi vielä kuva koko matkaan lähteneestä paketista :)

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Kukkia, pitsiä ja perhonen

Kevään vauva numero kaksi, pikkutyttönen, sai hempeän perhoskortin. Tajusin just, että parista viimeisimmästä kortista löytyy paljon samoja elementtejä. Kukkien käyttöä olen treenaillut (ja niistä vihdoin innostunut ja jopa onnistunut!) ja noihin ihanan värisiin puolihelmiin olen vaan niin totaali-ihastunut...! Tuo pellavalankakin on vallan kätsyä.

Kuvaamisen laatuun saisin kyllä vähän kiinnittää huomiota...! Tuppaa tulee vähän suttuisia kuvia nykyään. Mutta näillä mennään nyt kuitenkin ja jatkossa sitten vähän paremmin.

Pohja oli jonkin lehtiön taustapahvi, jonka maalasin kevyeen vaaleanpunaiseksi. Toiselta puolelta taisi olla ihan oman värisensä ja musta se on ihan kivakin niin! Näkee saajakin, ettei korttipohja ole ihan tavallinen. Lisämakua pohjaan tuli pitsisistä siirtotarroista. Ne kyllä näkyi harmillisen kiiltävänä tossa pohjassa. Äitienpäiväkortissa näyttivät paljon kivemmilta.


Kohotarroilla kiinnitetty perhonen on leikattu kuviopaperista, mutta voisi hyvin olla kierrätystavaraa. Saamiani kortteja harvoin raaskin leikellä (eli säilöstä löytyy jo kortti jos toinenkin), mutta lehdistä löytää usein paljon kivoja kuvia! Esimerkiksi tuollaisina ympyrän muotoisina palasina varsin käteviä käyttää. Ohkaisemmat sivut kannattaa vaan liimata vähän paksummalle paperille, niin niitä on helpompi käsitellä ja pysyvät siistimpinä.


Kukkasissa saattoi tällä kerralla käyttää noita korkeampiakin, kun ei tarvinnut huolehtia lähettämisestä, vaan toimin itse postikantajana. Näissä on siis yhdistelty lituskaisia ja korkeita kukkasia, enkä olisi arvannut, että niistähän tuleekin ihan kivoja! Näin tällaisia Hempukalla ja vihdoin tuli kokeiltua ihan käytännössä.


No entäs tuo lappunen sitten? Leikkasin paperista sopivan kokoisen palan, tein reiät kulmiin ja pellavamikälielanka käyttöön. Vähän sai pujotella, mutta hyvin sai solmutkin tuonne lapun toiselle puolelle. Voi olla, että tätä systeemiä tulee käytettyä joskus uudestaankin :)


Lopuksi vielä kortista hieman edustavampi ja oikeamman värinen kuva, joka pääsi vihdoin edukseen vessan (!) hyvässä valossa. Ja lupaan, seuraavaan päivitykseen välillä jotain muuta kuin kukkia, puolihelmiä, siirtotarroja ja pellavalankaa!